Oulun Eteläisen Lastenneuvolatyön kehittäminen
Hankealue:
Oulun Eteläisen lastenneuvolatyön kehittämishanke on SiiKE -hankkeen osahanke,
päättynyt 30.6.2007, Loppuraportti syyskuu 2007
Siikalatvan terveyspalvelualueen kuntien lisäksi ovat mukana Nivala-Haapajärven seutukunnan kunnat; Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi sekä Ylivieskan seutukunnasta Oulaisten kansanterveystyön kuntayhtymä (Oulainen, Merijärvi ja Vihanti Raahen seutukunnasta).
Hankkeen suunniteltu kesto:
1.9.2005-30.6.2007
Hallinnoija: Haapaveden kaupunki
Rahoitus: STM
Valtion rahoitusosuus 75 %.
Yhteyshenkilöt: Arja Rantapelkonen, puhelin 044 759 1676 arja.rantapelkonen(at)haapavesi.fi
Ritva Kuorilehto, puhelin 044 759 1677 ritva.kuorilehto(at)haapavesi.fi
Hankkeen tausta:
Ennaltaehkäisevän työn lisääminen alueella. Siikalatvan alueella toteutettavaan sosiaali- ja terveyspoliittisen ennaltaehkäisevän työn ohjelmaan liittyy Oulun Eteläisellä alueella toteutettava lastenneuvolatyön kehittämisohjelma. Lastenneuvolatyön kehittämisosion tulokset kytketään Siikalatvan osalta laadittavaan ennaltaehkäisevän työn ohjelmaan.
Kenelle?
Kohderyhmän muodostavat Oulun eteläisen alueen lastenneuvolapalveluja käyttävät perheet ja lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat. Siikalatvan terveyspalvelualueen kuntien lisäksi tässä osahankkeessa ovat mukana Nivala-Haapajärven seutukunnan kunnat; Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi sekä Ylivieskan seutukunnasta Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Oulainen, Merijärvi ja Vihanti Raahen seutukunnasta). Hankkeeseen osallistuu hankekunnista yhteensä 20 terveydenhoitajaa. Hankkeessa mukana olevien kuntien väestöpohja on n. 60 000, joista neuvolaikäisiä lapsia on n. 5000. Koko Oulun Eteläisellä on asukkaita n. 90 000.
Hankkeen tavoitteet
Lastenneuvolatyön ja toimintamuotojen kehittämisen kautta on mahdollista panostaa terveyden edistämiseen, ja siten luoda kuntalaisille pohjaa terveellisemmälle ja hyvinvoivalle arjelle. Alueella on jo sosiaalitoimen organisoimana perehdytty varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöön ottamiseen osittain yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Lastenneuvolatyön kehittämishankkeen avulla tätä jo luotua pohjaa voidaan syventää ja yhteistyötä vahvistaa.
Osahankkeen tavoitteena on kehittää alueen lastenneuvolan toimintaprosesseja ja luoda uusi toimintamalli Oulun eteläisen alueen neuvolatyöhön. Tavoitteena on kehittää perhekeskeistä neuvolatyötä kuntien välisenä yhteistyönä. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, joiden kautta tuetaan vanhemmuutta, käyttäen erilaisia ryhmätoiminnan menetelmiä esim. vanhempainryhmiä. Kotikäynnit otetaan systemaattiseksi osaksi lastenneuvolatyötä. Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, perhetyöntekijöiden, koulujen, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kanssa tuo toimintaan moniammatillisen yhteistyöverkoston.
Hankkeen avulla tuetaan Oulun eteläisen alueen neuvoloissa työskenteleviä terveydenhoitajia kehittämään toimintaansa vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Hanke edistää myös lastenneuvolaoppaan sisältämien suositusten käyttöön ottamista ja vastaa terveydenhoitajien täydennyskoulutustarpeeseen.
Mitä tehdään?
Hankkeessa suunniteltiin syksyllä 2005 neuvoloittain kehittämistehtävät, joissa nostettiin esiin ajankohtaisia ja tärkeitä lastenneuvolatyön sisältöteemoja. Perustana kehittämistyölle olivat STM:n laatusuositukset. Kehittämisteemoja kokeiltiin käytännössä vuoden 2006 aikana ja vuoden lopussa koottiin kehittämiskokemukset käytännöstä ja muodostettiin QPR-Processguide-mallinnusohjelmalla toimintamalli lastenneuvolatyöhön. Uusi yhtenäinen lastenneuvolatyön toimintamalli otettiin käyttöön hankealueella 1.1.2007 alkaen ja keväällä 2007 sitä juurrutetaan hankekuntien käytännön työhön. Terveydenhoitajien kehittämistyön tukena on ollut mittava 26 päivän täydennyskoulutuskokonaisuus Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan Oulaisten yksikön järjestämänä.
Mitä uutta toimintamallissa?
- Lastenneuvolan terveydenhoitaja tutustuu esikoistaan odottavaan tai paikkakunnalle muuttaneeseen lasta odottavaan perheeseen jo odotusaikana.
- Kotikäyntejä lisätään. Kotikäynti tehdään lastenneuvolasta jokaisen vastasyntyneen perheeseen. Kolmivuotiaan, kotona hoidettavan lapsen perheelle tarjotaan kotikäyntiä ja lapsen määräaikaistarkastus tehdään silloin kotona. Monilapsisessa perheessä voidaan tarvittaessa ja perheen niin halutessa tehdä lapsen/lapsien määräaikaistarkastus kotona.
- Isiä huomioidaan enemmän. Perhevalmennuksen yhteyteen pyritään järjestämään isäryhmä kerran ennen lapsen syntymää ja kerran lapsen syntymän jälkeen isä-vauva-ryhmä. Isä kutsutaan neuvolaan 8 kuukauden ikäisen vauvan kanssa.
- Ryhmäohjausta ja vertaistukea lapsiperheille järjestetään joko terveydenhuollon toimesta tai yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Pyritään siihen, että ainakin esikoisen perhe saa tarvittaessa vertaistukea lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
- Perhepalveluverkoston yhteistyötä tiivistetään. Päivähoito osallistuu enemmän päivähoidossa olevien lasten kehityksen arviointiin. Sosiaalitoimen ja mielenterveystyön kanssa otetaan käyttöön yhteisiä työmalleja puuttumaan perheiden ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
- Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tunnistamiseen otetaan käyttöön uusia työmenetelmiä, kuten valtakunnallisia lapsen kehityksen arviointimenetelmiä ja kyselylomakkeita perheelle. Lasta ja perhettä tuetaan moniammatillisessa yhteistyössä.
- Kansansairauksien, kuten diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ennalta ehkäisyyn aloitetaan kiinittämään huomiota tehokkaammin jo lastenneuvolassa. Samalla ehkäistään lasten ylipainoisuutta ja lihavuutta. Lasten ja perheiden ruokailu- ja liikuntatottumuksia kartoitetaan ja tuetaan tarvittaessa elintapamuutoksissa.
- Lapsiperheitä rohkaistaan osallistumaan lastenneuvolan palveluiden kehittämiseen. Palveluiden laadun ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi lapsiperheille järjestetään sähköinen asiakaskysely kaupungin ja kuntien kotisivuilla.
Hankejulkaisut:
